"Guoddevašvuohta mii dahkat
ovttas, de šadda álkit!"
Mii lea
guoddevaš-
vuohta?
Solidaritehta – oktiigullevašvuohta,
vuoiggalaš geavaheapmi eatnama riggodagain.
Ii dušše otnábeaivve, muhto boahtteáigái
maiddái.
Buohkat galget oažžut maid dárbbašit, sihke
olmmošlaččat ja ruđalaččat. Muhto dat mielddisbuktá
ahte sis geas leat ollu fertejit juohkit singuin
geas leat unnit, vai šadda dássitvuohta.
Guoddevašvuohta sisdoallá oasit,
nugo luondu, olbmot, riggodagat, ruhtadeapmi ja
servodat. Mo mii sáhttit oktiiheivehit daid, vai
dan maid mii bargat otne mielddisbuktá ahte
máilbmi šadda buoret ihttin?
Mii lea
sámi?
Sápmelaččat leat eamiálbmot Norggas, Ruoŧas,
Suomas ja Ruošas. Eamiálbmot mearkkaša ahte
lea sierra álbmotjoavku, mii orui guovllus
ovdal ja šadde rájit riikkaid gaskkas.
Leat máŋga iešguđetlágan sámi gielat, ja
iešguđetgelágan árbevierut. Norggas lea
oarjelsámegiella, bihtánsámegiella, julevsámegiella,
davvisámegiella ja nuortalašgiella.
Várjjat sámi museas mis lea ovddasvástádus
gaskkustit mearrasáme kulturárbi, mii lea
oassi davvisámegiella joavkkus.
Unjárga
Mii lea
rádjan-
reaidu?
Rádjanreaiddut leat buot man sisa sáhtát páhkket,
fievrridit dahje rádjat juoida.
Rádjanreaidu, emballáša, leat buvtta mii geavahuvvo
páhkket, rádjat, suddjet ja fievrridit gálvvuid
buvttadeaddjis golaheaddjái
Rádjanreaidu geavahuvvo sihke álgoávdnasii ja
gieđahallan gálvvuide, ja dat sáhttá leat buvttaduvvon
máŋga iešguđetlágan ávdnasiin, nugo láse, muorra,
plásta, metálla dahje bábir.
Rádjanreaidu lea hábmen atnui mii lea dárbu:
bohttalat, doasat, skáhput ja busset.
Eanaš gálvvut mii dál páhkket ja rádjat plástihkas.
Nuppi máilmmesoađi rádjái lei unnan plástihka
rádjat tiŋggaid sisa, muhto maid geavahedje dan
sadjái?
Sámi guoddevaš rádjanreaidu ovdamearkkat
Buot daid leat duddjon gieđain ávdnasiin mii boahtá luonddus dahje eallis lahkabirrasis. Dat bohtet lunddolaš ávdnasis, mii šadda muolda ja oassi luonddus fas nuoskkideami haga.
Muorra
Sáltebohtal
Sáltebohtal
Giisá
Sádjá
Čoarvi
Ruktačoarvi
Dákti
Nállogoahti
Riššasággegoahti
VEADDI
Veaddeskáhppu
NÁHKKI
Niibedohppa
Ruktabursa
Njuorjjo-
náhkkelávka
Káfeseahkka
Bohcco-
náhkkelávka
Beassi
rádjanreaidun?
Beassi lea okta ovdamearka mii sáhttá leat guoddevaš
ávnnas rádjanreidui. Beassi lea Unjárgga gielddas
olámuttos, nuvttá ja ođasmáhtti. Geavllet lea
ovdamearka mo sáhttá ávkkástallat juoida mii
boahtá luonddus, mii sáhttá máhccat lundui
luoddakeahttá. Dat lea leamaš vuđolaš etihkalaš
eallin nuolggadus sámi guovlluin.
Várjjat sámi museas mis leat rádjugoret duddjon
beassis. Beassegore gohčoduvvo geavllet. Daid
leat geavahan murjet, moniid čoaggit jna.
Beassi lea guoddevaš ávnnas, jos várrogasat
loggut dan. Beassi lea atnun máŋga dárbbuide:
loavdit dáhki ja goađi, govddohat firpmiide ja
rádjui. Historjjalaččat beassis lea leamaš
magihkalaš mearkkašupmi. Dološ sámi hávddiid
siste Unjárggas jápman olbmot ledje giessan
beassis. Mii eat dieđe juste manin.
Mo?
Čuohpa hui várrogasat bastilis niibbiin vulos
gassamuoras go soagis lea eanamus álus, sullii
mihcamáráigge. Beassi lea dalle luovos ja luoitá
muoras. Muorra šadda fasttit máŋŋil, ja gollet
jagit ovdal go šadda fas. Lea dehalaš ii čuohppat
sisa murrii, go de vahágahtát bástta (sisbárku).
De sáhttášii muorra jápmit.
Lea buoremus viežžat beassi boaldinmuoras, go
de muorra lea juo jápmán. De sáhtát atnit olles
hálggu/čoskka, ja čuohppat vulos gassamuora mielde.
Hálgu ferte leat varas, ii goikan. De oaččut olles
beasseárka, mainna sáhtát duddjot geavlleha.
Jos it áiggo dakkaviđe duddjot geavlleha, de fertet
lebbet duolbbasin ja bidjat juoidá lossat beassi
ala go goiká. Muđuid šadda davrat garra giesaldahkan,
ja de šadda váttis duddjot.
Oktiičatnamii ja vuossái sáhtát geavahit seakkes
oavssi juogo sieđggas, skábis dahje eará litna
muorrašlájas. Ii dárbbaš leahkit soagis. Dárbbašat
golbma oavssi. Heivvolaš guhkkodat lea 50-70 sente.
Fasku bárkku ovssiin niibbiin, ovdal go geasat
ovssiid ráiggiid čađá, maid ráhkadat ráigebasttaiguin
dahje niibbiin.
Manin?
Danin go beassi lea nuvttá, gáibida dušše veahaš bargu.
Goitge jos leat soagit birrasis, ja lea lohpi atnit daid.
Lea hui dehalaš jearrat lobi njeaidit muoraid dahje
loggut beassi!
Beassi lea antiseptálaš, mii mearkkaša ahte goddá
baktearaid. Danin lea vuogas rádjat biepmu das.
Beassi sáhttá hábmet ja ii dárbbaš máŋga reaiddu.
Don sáhtát duddjot geavlleha dušše bastilis niibbiin.
Beassi lea ođasmáhtti ávnnas. Dat mearkkaša ahte
šadda ođđasis muoras, jos leat loggun rivttes vuogi
mielde.
Beassi šadda muoldan fas jos báhcá lundui. Jos
vajáldahtát muorjegore meahcis, de it leat nuoskkidan,
go dat šadda oassi luonddus fas.
Jos lea váttis fidnet beassi dahje varas soahkehálggu,
de sáhtát geavahit báhpira dan sajis. Bábir boahtá
maiddái muoras, ja šadda muolda fas luonddus.
Máhccu
bábirgore
Materiálat:
- A3-árka
- Linjála
- Skierat
- Bliánta/Peanna
- Gassa árpu/láigi
- Gassa nállu
1
